Nostalgia

Elokuvan evoluutio on siinä mielessä erikoinen, että joskus se menee taaksepäin. Vuosituhannen vaihteen jälkeen oli suuri kriisi toimintasankareista ja toimintasankareiden näyttelijöistä. Colin Farrellista ei tullut toimintaelokuvien pelastajaa, kuten vielä Miami Vicen aikoihin uumoilin. Kyse oli siitä, että kaikki mahdolliset kanditaatit Syltin ja Arskan paikalle olivat vanhentuneita. Vin Diesel ja Dwayne "The Rock" Johnson olivat vain mahchopellejä. Lihaksia ja luoteja. Mutta kun 2000-luvun valveutuneelle yleisölle se ei enää riittänyt. Tarvittiin älliä. Sitten tuli Bourne-leffat, missä huippukoulutettu agentti hoitaa homman eikä heitä loppuun one-linereita, kuten serkkunsa James Bond. Homma hoidettiin jopa niin hyvin, että serkun Casino Royale-leffa muistuttaa enemmän Bourne-leffoja, kuin aikaisempia Bondeja konsanaan. Ja hyvä niin. Se oli fressi startti sille sarjalle. Joka tosin päättyi lyhyeen.

Mutta mitäs muuta tuli. Mentiin hautausmaalle lapioden kanssa ja haudat avattiin niin Indiana Jonesille, John McClanelle, Rockylle ja Rambolle. Yksinkertaisesti ei vaan ollut uusia sankareita ja kansa janosi sankaria, niin minkäs teet. Se miten homma lopulta meni oli toinen. Indiana Jones menetti uskonsa ja siirtyi sci-fi-aikaan, John McClane menetti huumorintajunsa, ja kaiken muunkin mitkä erottivat Die Hardit muista Bruce Williksen toimintaleffoista. Rocky veti viimeisen ottelunsa ja pelasti Rocky V:n olemasta sarjan viimeinen. Kyseessä oli kohtuullinen lopetus sarjalle. Kun kaikki toivo oli mennyt ja uutta Ramboa tehtiin, suurin osa ajatteli kai siitä tulevan samanlainen Reaganin aikainen rymistely, jossa Syltti on ilman paitaa ja tappaa Lähi-Idässä talebaneja. Kun tsänssille annettiin tilaisuus niin uudesta tylsästi nimetystä Rambosta paljastuikin vuoden parhaimpia elokuvia ja usko oli palautunut katsojiin sankarin mahdollisesta paluusta.

Sitten Syltti päätti jatkaa samalla linjalla ja elokuvateatterissa pyörivä The Expendables on koottu 80-luvun toimintatähdistä, lukuun ottamatta Chuck Norrista ja Jean Claude Van Dammea. Elokuvaan en ole vielä nähnyt, mutta sen verran tiedän, että se on tarkoitettu 80-luvun toimintaelokuvia rakastavalle yleisölle. Nyt on myös tulossa elokuvateatterihin lähiaikoina Robert Rodriguezin Machete, joka on varmasti samanlainen kunnianosoitus 80-luvun videovuokraamosta löytyviin toimintahelmiin, jotka ovat jo kadonneet maan päältä.


Tämän lisäksi edellisellä kerralla kertomastani Cop Outista voi nähdä nostalgianälkää 80-luvun toimintaleffoihin. Myös Robert Rodriguezin tuottama Predators oli myös Rodriguezin jo vuosien ajan tuotantoon haluama jatko-osa ensimmäiselle Predatorille, jossa myös Arska oli.

Eli ensin haluttiin takaisin 80-luvun sankarit ja ne tuotiin moderniin elokuvaan ja kukaan ei tykkännyt. Mutta sitten tajuttiinkin, että ehkä todellinen kaipuu ei ollutkaan sankareissa itsessään vaan niissä elokuvissa. Ja nyt sitten on alettu tekemään 80-lukumaisia elokuvia.

Mitäs seuraavaksi?